(24.11.2014)

Meillä täällä Jordanian pääkaupungissa Ammanissa on paljon pienemmät kuviot kuin teillä siellä Münchenissä. Pienuudestamme huolimatta yritämme sitkeästi pysytellä pinnalla ja pitää Suomi-koulumme maailmankartalla!

Koulumme on toiminut vasta neljän vuoden ajan ja enimmillään oppilaita on ollut 18. Tällä hetkellä heitä on vain 7, mutta kevätlukukaudella tilanne voi olla jo aivan toinen. Opetusryhmiä on kaksi, toinen 7-12 –vuotiaille koululaisille ja toinen 3-6 –vuotiaille esikoululaisille.  Koululaisten ryhmässä luetaan, kirjoitetaan ja tehdään kielenhuollon harjoituksia, kun taas pienten ryhmä on enemmän askartelu- ja musiikkipainotteinen. Ryhmät kuitenkin kokoontuvat usein myös yhdessä, esimerkiksi juhlaesitysten harjoittelua varten.

Kaikki oppilaamme ovat kaksikulttuurisia ja osa jopa kolmikulttuurisia, joten Suomi-koululla on kielen opetuksen ja ylläpidon lisäksi tärkeä rooli suomalaisen identiteetin ja kulttuuritietouden vahvistajana. Vaikka osa lapsista ei puhu suomea juuri lainkaan, on mielestämme tärkeää saada heidätkin mukaan, jotta he kokisivat olevansa osa suomiyhteisöä ja oppisivat edes vähän kieltä ja kulttuuria maasta, jonka kansalaisia he kuitenkin ovat. Opettajille oppilaiden hyvin eritasoinen kielitaito tuo haasteen, mutta me kaksi uutta Ammanin Suomi-koulun opettajaa otamme tuon haasteen iloiten vastaan!

Kokoonnumme lukukauden aikana kuusi kertaa, joten meillä on yksi koulupäivä noin kolmen viikon välein. Oppitunnit ovat aina lauantaisin klo 14-16, ja niiden aikana äideillä (ja tietenkin isilläkin, jos heitä sattuisi mukaan tulemaan) on mahdollisuus kahvitella ja vaihtaa kuulumisia. Kokoontumispaikkamme ei ole oikea koululuokka, vaan olemme vuokranneet tilat eräästä toimistosta, jossa ylläpidetään samalla myös Suomiseuran kirjastoa.

AmmanOlemme ottaneet tavaksi viettää joka syksy valtakunnallista Satupäivää ja kutsumme silloin perheenjäseniä mukaan katsomaan mitä lapset ovat Satupäivän teeman tiimoilta saaneet aikaan.  Tänä vuonna teemana oli Satua liikkeellä!, ja lapset lukivat ja esittivät sadun Pieni punaruskea kana. Syyslukukauden päätämme nykyisin joulujuhlan sijasta itsenäisyyspäivän juhlaan, ja toukokuun lopussa pidämme tietenkin myös kevätjuhlan, jolloin lapset saavat asiaankuuluvat todistukset. Yksi kouluvuoden kohokohdista on kevätretki, jolloin tutustumme johonkin Ammanin nähtävyyteen ja syömme eväät luonnon helmassa.

6. joulukuuta on tämän lukukauden viimeinen koulupäivä ja samalla myös juhla, jonne on avoin kutsu kaikille Ammanin suomalaisille. Lapset esittävät silloin tanssin Ratiritirallan tahdissa ja lausuvat suomiaiheisen runon, ja äidit puolestaan tarjoilevat piparkakkuja, joulutorttuja ja muita leipomuksia. Näissä tunnelmissa toivotamme myös Münchenin suomikoululaisille, heidän vanhemmilleen ja opettajille oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhallista joulua!

Koululaisten ryhmän opettaja, Päivi Khleif